Talviloman kunniaksi piti pistäytyä naapurikaupungissa. Espoon modernin taiteen museo EMMA on yksi Suomen suurimmista taidemuseoista. Päätarkoituksenamme oli tutkia katalonialaisen monilahjakkuuden Joan Mirón näyttely, mutta mielenkiintoista oli nähdä miten Miró on vaikuttanut kotimaisiin taiteilijoihin. Miró ja suomalaista fantasiaa -näyttely herätti ajatuksia. Miten taiteilija vaikuttaa toiseen taiteilijaan? Kuka minuun vaikuttaa?
Mirón veistokset aiheuttivat hilpeyttä ja tekniikkapohdintaa. Miten ihmeessä niitä joitakin on voitu valaa? Miten tuokin pintakäsittely on toteutettu? Mistä näitä sukupuolielimiä oikein riittää?
Saastamoisen säätiön taidekokoelman teemaripustus Punainen ruokki värinälkääni. Rafael Wardi ja Anna Retulainen ja monet muut, ah ihanuutta. Saastamoisen kokoelma on muutenkin loistava.
Helinä Rautavaaran museo aikaansaa ainakin minussa silmitöntä matkakuumetta. Taide-, rituaali- ja käyttöesineiden määrä on valtava, noin 3000 yksikköä. Pieni sisäinen kansatieteilijäni on taas riemuissaan.
Taideteoksia ei saa valokuvata. Minä kuvasin näyttelykeskus WeeGeen aulassa ja EMMA Shopissa. Kamera poltteli laukussa näyttelytiloissakin, mutta en ole riittävän kansalaistottelematon.
Kotimatkalla Kampin kauppakeskus tarjosi hieman toisenlaista kulttuuria. Busukin ääni kaikui ala-aulassa. Kreikan matkatoimiston promootio sai minutkin hetkeksi pysähtymään ja kuuntelemaan musiikkia. Nyt pitäisi päästä Kreikkaan. Tämäkin vielä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti