sunnuntai 22. toukokuuta 2011

Kymppi








Naisen Kymppi juostiin taas tänään. Ilma oli suotuisa, ei ollut liian kuuma mutta ei onneksi satanutkaan. Hölkkä sujui melko hyvin. Seitsemän kilometrin kohdalla tuli pieni hyytyminen, jalat painoivat äkkiä ainakin tonnin kappaleelta. Silti onnistuin raahaamaan itseni maaliin ajassa 1 h 21 min. Tähän vielä todella alkuvaiheessa olevaan kuntoon ja käsittämättömään ruuhkaan nähden kohtuullinen saavutus. Kuvat on otettu ennen starttia. Naispaljous oli jälleen kerran suunnaton. Paavo Nurmi näytti ehkä hieman huolestuneelta.

sunnuntai 15. toukokuuta 2011

Junia, ihmisiä, portaita


















Kun työmaa on juoksu/kävely/pyöräilymatkan päässä, ei enää muista junamatkailun ihmeellisyyttä. Perjantaiaamuna junailin itseni Pasilan kautta Malmille. Olin etuajassa. Kävelin hetken, etsin kahvia ja tunsin itseni turistiksi. Valokuvasin. Poliisit tuntuivat tarkkailevan minua, ajoivat muutaman kerran ohitseni. Olenko epäilyttävä? Vai hieman vainoharhainen?

sunnuntai 8. toukokuuta 2011

Roadkill


Joskus haluaisi selityksen oudoille asioille. Näin yliajetun kalan tiellä. Oliko yllättävä trombi kiskaissut sen mukaansa merestä/joesta/kasvatuslaitoksesta? Ufot pudottaneet kyydistään? ("Ei tätä voi syödä ilman sitruunaa.") Ostettu kaupasta ja heilahtanut mopon tarakalta tiehensä? Yrittänyt paeta kalastajaltaan? Ylittänyt tietä varomattomasti? Lentänyt lehmien kanssa ja uupunut? (Kuvan kala on kuitenkin ostettu kaupasta. Paistettu uunissa jugurtilla kuorrutettuna. Mausteinaan korianteri, vihreä harissa ja suola. Nam.)

Ei hierrä




Kesä tuli. Kansalaiset hylkäävät joukolla jalkineitaan. Vapaus!

sunnuntai 1. toukokuuta 2011

Liikkuva koti ja Olipa kerran ihan pimeetä




















Kävin perjantaina Helsingin keskustassa. Tarkoitus oli katsoa Helsingin taidemuseon Samaan aikaan Intiassa  -näyttely ja hankkia uudet juoksujalkineet. Molemmat tuli tehtyä. Intian nykytaide oli ihan katsottavaa, jotenkin minun odotukseni olivat ehkä liian korkealla enkä saanut mitään tajunnanräjäyttävää taidekokemusta. Tai no, Anita Khemkan ja Sheba Chhachhin valokuvat jäivät mieleen. Ja Bharat Sikkan kuvat myös.

Mutta Kulttuurien museo yllätti jälleen. Kun ei odota mitään, elämys voi olla mahtava. Kuvissa on sekoitus Liikkuva koti ja Olipa kerran ihan pimeetä -näyttelyjä, aivan randomilla. Kaltaiseni paimentolais-kansatieteilijä-wannabe oli taas ihan ylikierroksilla. Seuralaisella oli täysi työ pysyä mukanani, sinkoilin teltasta/jurtasta/kodasta toiseen maanisesti. Tahtoo olla nomadi! Vaikka osa-aikainen.

...vol.3














Juuri äsken satoi hieman räntää. Hieno vappuilma. Nämä kuvat on otettu perjantaina. Västäräkki, lokki ja sepelkyyhkykin pääsivät mukaan. Keväänvihreä, tuo käsittämättömän ohut värisävy muuttuu ihan kohta valtavaksi vihreydeksi. Tervetullut se on.