Pihasalin avajaisissa

Hupsis, kun olen hidas päivittämään tätä blogia. Sairaslomallakaan ei ole muka aikaa.

Olin 25.8. Pihasalin avajaisissa. Juhlan aihe oli oikeastaan salin yrittäjyyden siirtyminen äidiltä tyttärelle. Ihana tunnelma, loistavaa ruokaa, onnellisia ihmisiä.

Kesä näytti vielä viimeisen yrityksensä. Jäätelöä ja virvokkeita ilta-auringossa Mattolaiturilla ja sen kupeessa nauttineella oli kotimatkabussissa hymyilyttävä olo.

Etelä-Ranskan vuorilla

Miksi ihmeessä ihminen haluaa matkustaa? Jättää osan sydämestään ja sielustaan jonnekin. Jää kaipaamaan. Ei ole koskaan oikein onnellinen paikallaan.

Edelleenkin, haluaisin olla paimentolainen. Moderni nomadi. Läppäri, luonnoslehtiö ja kamera. Tuuli hiuksissa, kasvot kohti auringonnousua.

Nizza - Nice

Jahah. Päivitetään nyt tännekin. En ole vielä kotiutunut takaisin kotiin. Näinköhän kotiudunkaan. Laiminlyön tätä blogia (toinen on virallisestikin kesälomalla) ja kaikkea muutakin ja kaikkia muitakin. Haikailen ja haaveilen. Ja haikuilen:

elämä valuu
taas takaisin uomiinsa
minä en tahdo